Näin saat paloilmoitinjärjestelmän lakisääteisestä tarkastuksesta kaiken irti
Paloilmoittimen tarkastus ei ehkä tihku glamouria, mutta sillä on merkittävä rooli kiinteistön ja ihmisten turvallisuudessa. Tarkastukset säästävät pitkässä juoksussa kustannuksia ja auttavat ennen kaikkea ennaltaehkäisemään sitä, ettei kiinteistösi omaisuuksineen katoa kirjaimellisesti tuhkana tuuleen.
Lukemalla tämän artikkelin ymmärrät vastuusi paloilmoittimen omistajana, haltijana tai hoitajana, ja miksi tarkastuspäivämäärän kannattaisi poltella sinunkin kalenteriasi!
Ei kuulu mulle – vai kuuluuko? Eri roolit paloilmoittimen kunnossapidossa
Paloilmoittimen ja palovaroittimen erona on se, että paloilmoitin on yhdistetty hätäkeskukseen. Palovaroitin on taas kotoa tuttu laite, joka ei kuulu määräaikaistarkastusten piiriin. Paloilmoittimen elinkaaren aikana sen toiminnasta on mukana huolehtimassa monia eri vastuuhenkilöitä, palvelutuottajia ja viranomaisia. Vastuuroolit riippuvat pitkälti omistussuhteista:
Laitteiston omistaja
On usein sama kuin kiinteistön omistaja.
Hänellä on päävastuu kiinteistön paloilmoittimesta ja niiden tarkastuttamisesta.
Laki velvoittaa omistajaa hankkimaan, huoltamaan ja tarkastuttamaan laitteistot säännöllisesti.
Omistajan/haltijan vastuuta voi keventää hieman sopimuksella, jolloin esimerkiksi kiinteistöhuolto voi toimia paloilmoittimen tai laitteiston hoitajana.
Myös säännöllisistä huolloista voi tehdä huoltosopimuksen.
Laitteiston haltija
Voi olla eri taho kuin omistaja, kuten isännöintitoimisto.
Vastaa käytöstä ja ylläpidosta, josta laaditaan laitteiston kunnossapito-ohjelma.
Jos kiinteistön hallinta on vuokrattu ja velvollisuudet on täten siirretty vuokralaiselle, tulee vuokralaisesta haltija.
Paloilmoittimen tai laitteiston hoitaja
Koulutettu sille laitteelle, jota hän hoitaa.
Tyypillisesti huoltohenkilökunnan jäsen, omistaja tai joku kiinteistössä usein paikalla oleva henkilö. Jos kohteita on useita, rooli annetaan usein huoltoliikkeelle.
Hoitajan nimeäminen on pakollista
Hoitajan tulee:
Osata käyttää paloilmoitinjärjestelmää
Tehdä kuukausikokeilut
Valvoa kiinteistössä kulkevia henkilöitä
Osata tehdä irti ja päälle kytkentä
Pitää paikantamiskaaviot ajan tasalla ja valvoo niiden muutostöitä.
Ainoa vaihtoehto hoitajan vastuiden ulkoistamiselle on huoltoliike, jolla on ympärivuorokautinen päivystys.
Paloilmoittimen hoitajille on olemassa paloilmoitinkoulutus. Koulutus on voimassa viisi vuotta ja se on myös hyvä palkankorotuksen peruste. SPEK järjestää yleisiä koulutuksia ja me Alarm Controllilla järjestämme räätälöityjä toteutuksia. Tutustu paloilmoittimen hoitajan koulutukseen sivuillamme.
Edustaja
Voi olla huoltoliikkeen laitteistonhoitaja, paloilmoittimen haltija, hoitaja tai erikseen nimetty varahenkilö.
Paikalla määräaikaistarkastuksessa.
Paloilmoittimen määräaikaistarkastus on lakisääteinen turvallisuustason nostaja
Tarkastaja on palvelualtis ja puolueeton toimija. Tarkastajan työ oli ennen vuosituhannen vaihdetta virkamiestyö. Vaikka ala on sittemmin yksityistetty, näkyy virkavastuu nykyisessäkin työnkuvassa. Tarkastaja palvelee, keskustelee, etsii mahdolliset puutteet ja raportoi niistä. Näin omistaja saa arvokasta tietoa lakimääräisten velvollisuuksiensa toteutumisesta ja kiinteistön paloturvallisuuden tilanteesta.
Tarkastuslaitoksen toimintaa ohjaavat puolueettomuus ja riippumattomuus. Täten tarkastaja ei jaa esimerkiksi laitesuosituksia, myy, markkinoi, suunnittele tai konsultoi parhaan paloilmoittimen valinnassa. Vaikka tarkastajamme ovat palvelualttiita, saat edellä mainittuihin toimintoihin apua niihin erikoistuneilta asiantuntijoilta. Tarkastuslaitos ei myöskään hoida laitevikatapauksia, vaikka hän ottaakin ne esille. Niitä hoitaa kunnossapito-ohjelmaan merkitty huoltoliike tai laitetoimittaja.
Miten paloilmoittimen määräaikaistarkastus tapahtuu ja miten siihen tulee varautua?
Paloilmoitinjärjestelmän tarkastus voi kestää tunnista kymmeneenkin päivään riippuen täysin kiinteistön koosta sekä keskusten ja ilmaisimien määrästä. Kun paloilmoitin otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa, sille tehdään käyttöönottotarkastus. Tämän jälkeen paloilmoittimen lakisääteinen määräaikaistarkastusväli on kolme vuotta. Tarkastus ei vaadi etukäteisvalmistelua, mutta koko tarkastuksen ajan paikalla tulee olla omistajan/haltijan edustaja.
Kohde kierretään tarkastuksen aikana kerros kerrokselta. Tarkastuksessa tarkastetaan, että tiedot ja asiakirjat, kuten kunnossapito-ohjelmat, raportit, kuukausikokeilujen ja vuosihuoltojen päiväkirjat, leimat, tarrat ja kohdekortti, ovat kunnossa. Paloilmoitinjärjestelmä testataan pistokoemaisesti savu-ja lämpötesterin kanssa, jotta saadaan varmuus, että järjestelmä toimii. Myös yhteys hätäkeskukseen tarkastetaan. Alueiden paloryhmät ja paikantamiskaavioiden paikkansa pitävyys tarkastetaan koska, niihin on saattanut tulla muutoksia edellisen tarkastuksen jälkeen, jos esimerkiksi vuokralaiset ovat vaihtuneet usein tai tilajakoja on muokattu.
Missä tapauksissa paloilmoitinjärjestelmä täytyy yhdistää hätäkeskukseen?
Tietynlaisia kiinteistöjä rakennettaessa rakennuslupa vaatii automaattisen paloilmoittimen ja/tai sammutuslaitteiston hankkimisen. Paloilmoittimien asentamisen saa tehdä vain henkilö, jolla on siihen TUKESin lupa. Ilmoitinta ei saa myöskään poistaa rakennuksesta, johon se on määrätty, ennen kuin kyseinen rakennus puretaan. Rakennusmääräys velvoittaa myös yhdistämään kaikki paloilmoittimet hätäkeskukseen.
Näin paloilmoittimen yhdistäminen hätäkeskukseen tapahtuu:
Kiinteistön omistaja/haltija ilmoittaa hätäkeskukselle sopimustarpeesta.
Hätäkeskukseen muodostuu tieto, että kohde on perustettu.
Toinen sopimus sidotaan operaattorin kanssa, joka operoi muodostettua liittymää.
Paloilmoitinjärjestelmän yhdistäminen hätäkeskukseen todennetaan operaattorin antamalla asennustodistuksella, jolla vakuutetaan liittymän olemassaolo ja asianmukainen toiminta. Kun paloilmoitin ollaan liittämässä hätäkeskukseen, tarkastuslaitos välittää pelastusviranomaiselle tiedon, kun järjestelmä on valmiina liitettäväksi. Tämän pohjalta pelastusviranomainen välittää tarvittavat tiedot hätäkeskukselle. Pelastusviranomainen vaatii myös, että rakennuksessa ja järjestelmässä on kaikki tätä ennen kunnossa.
Operaattorilla on olemassa linjavikavalvonta, josta huomataan, jos pää- tai varayhteys on poikki. Täten kiinteistön omistaja/haltija on operaattorin avulla aina tietoinen, jos yhteys katkeaa. Yhteys voisi katketa esimerkiksi radiomaston tai serverin kaatumisen vuoksi. Yhteyden puuttuminen on vakava puute, johon harvoin tarkastuksessa edes törmätään. Jos näin kuitenkin kävisi, poikisi se yhteydenottoja esimerkiksi pelastusviranomaiselta, lakimiehiltä ja muilta viranomaisilta.
Suomessa paloilmoittimien yhdistäminen hätäkeskukseen on suhteellisen hyvällä mallilla. Alalla on kuitenkin tiedostettu ongelma, jota TUKESkin on alkanut selvittää: Suomessa kukaan viranomainen ei valvo siirtoyhteyttä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että liittymien asennuksia kyllä tehdään ja niitä pidetään yllä, mutta laatua ei valvota. Myöskään asennustodistusten ja testausten oikeellisuuden valvontaan ei ole toimijaa. Pääsääntöisesti siirtoyhteyksiä hoidetaan kuitenkin Suomessa hyvin.
Raportointi pitää kiireisen omistajan ja haltijan ajan tasalla
Omistajalla tai haltijalla voi olla hallinnassa monia eri kohteita. Raportointi pitää heidät ajan tasalla siitä, mikä tilanne missäkin kiinteistössä on. Yksi tärkeimmistä raporteista on vuosihuoltoraportti, jonka paloilmoitinliike tekee. Vuosihuoltoraporttiin kuuluu tieto siitä, että ovatko laitteet kunnossa ja onko huolto tehty säännöllisesti ja laitteistontoimittajan ohjeiden mukaan. Vuosihuoltoraportti jätetään sen valmistuttua liikkeen puolesta paloilmottimelle, ja tarkastaja varmistaa, että sellainen on tehty.
Paloilmoitinjärjestelmän elinkaarikirja (entiseltä nimeltään toteutuspöytäkirja) laaditaan, kun rakennusta aletaan suunnittelemaan. Se sisältää myös tiedot paloilmoittimen omistajasta/haltijasta. Kun järjestelmä on valmis, sille tehdään kunnossapito-ohjelma. Ohjelma elää koko paloilmoittimen elinkaaren, eli siihen tehdään tarvittaessa muutoksia ja lisäyksiä. Se koskee kaikkia hätäkeskukseen yhdistettyjä järjestelmiä, paloilmoittimia ja sammutuslaitteita. Kunnossapito-ohjelma sisältää tiedot siitä, kuka laitetta (vuosi)huoltaa, millä tavalla ja ketkä ovat omistaja, haltija ja laitteistonhoitaja. Tarkastuslaitoksen tehtävänä on varmistaa, että kunnossapito-ohjelma on tehty.
Näin torjut vältettävissä olevia paloilmoitinongelmia
Turhat hälytykset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia
Useimmiten ongelmat alkavat turhista hälytyksistä. Paloilmoitin voi esimerkiksi virheellisesti hälyttää palokunnan paikalle. Turhat hälytykset poikivat noin tuhannen euron laskun, mikäli palokuntaa juoksutetaan paikalla turhaan. Samalla summalla saisi pienemmän kiinteistön tarkastettua pari kertaa. Turha hälytys voi johtua esimerkiksi laitteesta, joka ei toimi kunnolla ja ei ole säännöllisesti huollettu.
Yleisin erheellinen hälytyksen syy on muu tai tuntematon syy. Tämä voi olla esimerkiksi pölyä tai savua, joka häviää ennen kuin pelastuslaitos ehtii paikalle. Toiseksi yleisin syy on ruoan käry, joka johtuu useimmiten ruoan valmistamisesta ilman että liesituul on päällä. . Kolmas syy on se, että savuavia töitä tehdään ilman informointia paloilmoittimen hoitajalle, jolloin hän ei ole tehnyt tarvittavia irtikytkentöjä.
Informoinnilla ja säännöllisyydellä pääset pitkälle paloilmoittimien kanssa
Vahinkoja ja turhia kuluja voi kuitenkin ehkäistä myös omalla toiminnalla. Tärkeintä on tehdä tarvittavat huollot ja tarkistukset, ja varmistaa, että huoltoliike hoitaa työnsä asianmukaisesti. Toisekseen tulee tuntea hyvin itse kohde, keitä siellä liikkuu, ilmaisimen toiminta ja mitä velvoitteita se asettaa. Kiinteistön väkeä tulisi myös informoida siitä, miten kiinteistössä tulee toimia, jotta hälytykset eivät laukea turhaan.
Ongelmat alkavat siis usein pienistä asioista, jotka eskaloituvat tietämättömyyden tai lykkäämisten myötä. Pelastusviranomainen ei siis sulje kenenkään kiinteistöä syyttä suotta, vaan taustalta löytyy esimerkiksi tarkastuksista kieltäytymistä tai korjausmääräysten laiminlyöntiä. Kannattaa myös muistaa, että laiminlyönnit eivät näytä mairittelevalta myöskään vakuutusyhtiön silmissä, mikäli jotain sattuu.
Onko teidän kiinteistössänne aika määräaikaistarkastukselle?
Ab Alarm Control Alco Oy on vuonna 2000 perustettu täysin suomalaisessa omistuksessa oleva tarkastuslaitos, jonka palveluksessa työskentelee 18 tarkastajaa eri puolilla Suomea. Teemme vuodessa noin 5000 tarkastusta paloilmoittimille ja sammutuslaitteistoille. Meiltä Alarm Controlilta saat laadukasta ja palvelevaa tarkastusta, ja vastaamme mielellämme kysymyksiinne.